Etätyöskentely oli minulle tuttua jo paljon ennen koronaa, mutta ei koskaan siinä määrin että olisin tarvinnut työskentelylle varsinaisesti omaa huonetta. Halusin kuitenkin, ettei työpisteeni sotkuineen olisi kaikkien katseiden alla ja toisaalta halusin myös eristää itseni mahdollisilta häiriötekijöiltä, kuten televisiolta. Näitä tarpeita varten minä olen aiemmin rakentanut kahteen edelliseen (vuokra)asuntoomme olohuoneeseen eräänlaisen väliseinän, jolla sain erotettua kaksioihin pienen työnurkkauksen/oman tilan myös meditointiin ja jumppailuunkin.
Alkuvuodesta 2020 me muutimme kuitenkin asuntoon, jonka pohjaratkaisu ei antanut tähän samaan seinähässäkkään oikein mahdollisuutta. Kokeilin kyllä vähän kaikenlaisia vaihtoehtoja ja tilanjakajia, mutta koin ne kaikki jollain tapaa aina huonoiksi. Esimerkiksi jos porukkaa oli enemmän, joutui osa istumaan ikään kuin eristyksissä, vaikka näkö- ja kuuloyhteyskin olisi ollut.
Kun korona sitten pakotti jäämään täyspäiväisesti etäilemään, alkoi jossain kohtaa päivät olemaan vain sellaista epämääräistä mössöä aamusta iltaan. Työpäivä ei oikein kunnolla koskaan alkanut eikä loppunut. Tiedän etten ole ainoa, jolle näin kävi ja jotkut kärsivät tästä varmaan edelleen. Minä aloin kaivata työhuoneen ovea. Sitä konkreettista juttua, mikä aloittaa ja lopettaa työpäivän. Läppärin kansi ei aivan riitä sulkemaan kaikkia työjuttuja pois mielestä, jos näet koko ajan kaikki paperit ja työluurissa vilahtelevat valot uusien viestien merkiksi.
Siitä se ajatus oikeastaan lähti, ovesta. Halusin minun työpisteelle oven, jonka taakse voisin sulkea kaiken työhön liittyvän ja siirtyä olemaan täysin kotiroolissa sohvalla, vaikka se sohva siinä työpöydässä kiinni onkin. Eli siis aloin suunnitella kaappia, jonka sisään työpisteeni voisi kätkeä ja vielä mielellään niin, että sitä kaappia voisi vähän siirrellä, jotta olohuone olisi eri toiminnoille paremmin hyödynnettävissä.
Ensimmäinen tietokonekaappiversio oli monellakin tapaa sellainen hätäinen testikappale, jonka kanssa tuli tehtyä monta ajatus- ja mittavirhettä. Sitähän modatessa helposti sattuu, jos ei käytä mitään suunnitteluohjelmaa tai muutakaan mallinnusta. Tuotoksen oli tarkoitus palvella kuitenkin vain väliaikaisesti, joten mitään isoja investointeja en halunnut tehdä. Sen aihio oli tuollainen Ikean hylly ja siihen kuuluva kaappi, joihin lisäilin vanhasta työpöydästä ja vanhasta ruokapöydästä otettuja osia. Ideana oli, että voisin vaihdella istuma- ja seisoma-asennon välillä vaihtamalla näppäintason ja työvälineiden paikkaa tässä huonekalussa ja päivän päätteeksi saisin suljettua oven, jolloin työpisteeni häviäisi jotakuinkin näkyvistä. Toiseen päähän hyllyä laitoin myös pyörät, joiden avulla tätä settiä pystyi tarvittaessa vähän siirtämään. (Toisen pään jalat toimi tietenkin jarruna, kun hyllyn halusi pysyvän paikallaan.)
Kaapin ovia muokattiin niin, että niistä sai näköesteen olohuoneen puolelle sekä muistitaulupintaa taas työpisteen puolelle. Otin edellisestä työpöydästä magneettitaulun palan käyttöön myös tähän uuteen viritykseen. Kaapin omat saranat eivät kestäneet kahden oven painoa, joten ovia piti vähän keventää ja saranapuolta muokata. Ovi on auki-asennossa joissain kuvissa vinossa, mutta ongelma korjattiin kyllä ajansaatossa kuntoon.
Sitten kävikin jo piakkoin ilmi, että eipä sitä taidetakaan ihan hetkeen toimistolle päästä ja aloin kaivata vähän paremmin säädettävää pöytää. Jonkin verran minullakin on sellaisia töitä, joita haluaisin/osaisin seisaaltaan tehdä. Kollegaa lainatakseni; olen niitä ihmisiä, joilla ei ole piuhat vedetty ihan vintille asti. 🤣 Eli mikään, mikä vaatii älyllistä ajattelua, ei minulta onnistu seisten, mutta onneksi ihan koko työpäivää ei tarvitse olla älykäs. 😅
Ostin itselleni sähköpöydän jalan ja muokkasin tuon aiemman hyllyn omista leveyistä siihen kannen, jotta se sähköpöytä mahtuu kulkemaan siellä hyllyn sisällä nätisti. Samalla huomasin, että tarvitsen vähän enemmän korkeutta tuolle kaapille, joten vaihdoin ns. päätytikkaat korkeammiksi. Tämä aiheutti myös sen, että mitään pyörävirityksiä ei voinut enää harkita. Nuo osat on yli 2 metriä korkeat, joten ne on vähän pakko tukea seinään ja mielellään vähän kiinnittääkin siihen.
Tässä vaiheessa ne matalammat hyllyt oli meillä jonkinlaisena vaatekaappina. Laitoin puiset oven kahvat kiinni yhteen hyllylevyyn, että sain vaatetangot sinne hyllyyn sisään ja rullaverho (väärinpäin asennettuna) toimi oventapaisena. Ovesta puheenollen, aloin tässä kohtaa jo itse asiassa kaivata ihan oikeaa työhuonetta, sillä puhelinpalaverit ja kaiken maailman videokokoukset olivat jo aika arkipäivää ja tarvitsin/tarvittiin näitä varten omaa tilaa. Niinpä sähköpöytäni muutti tuonne ”vaatekaappiin” ja vaatteet sinne olohuoneen nurkkaan ja aloin tehdä töitä makuuhuoneessa, vaikka se oli minulle todella epämieluisa vaihtoehto. Valitettavasti tästä tietokonekaappiratkaisusta minulla ei taida olla kuvaa. Mutta tuo rullaverho-ovi kääntyi ns. oikein päin ja vedin sen iltapäivällä työpisteeni verhoksi.
Sitten sainkin jo KeKaSulle oman toimiston ja tuo hyllyhän muutti sinnekin. Olin rakentamassa siitä äänieristettyä tietokonekaappia, koska se nimenomainen toimitila oli sellainen, että puhe kuului huoneista toiseen todella selvästi ja haluan pitää omat yritysasiani kuitenkin ominani. No se tietokone-puhelinkoppi jäi vähän suunnitteluasteelle, sillä nykyisessä toimistossani ei sellaiselle ole tarvetta. Minä olin pelastanut sitä koppia varten kuitenkin kaatopaikkakuolemalta useita työpöytien väliin asennettavia levyjä, saa nähdä mitä käyttöä niille keksin. Nämä levyt näkyvät joissain edellisen toimiston kuvissa yhteen teipattuna, jos joku niitä ihmetteli.
Ja mitä kuuluu tietokonekaapille nykyään? Se on KeKaSun uudessa toimistossa aikalailla siinä alkuperäisessä muodossa, johon sähköpöytä aikanaan tuli. Sillä erotuksella, että olen askarrellut kaapin ja hyllykön väliin pari hyllylevyä, jotta parimetriset hyllyt on tukevat ja askartelupöytäni sujahtaa niiden väliin mukavasti. Itse kaapin idea täällä toimistossa ei ole niinkään sulkea töitä pois näkyvistä vaan enemmänkin suojata elektroniikkaa kekasemisen tuomalta pölyltä ja muilta vaaroilta. Sähköpöytä kulkee hyllyn/kaapin sisällä ja nappia painamalla koneet nostetaan kaappiin ja kaapin ovi kiinni. Alunperin pyörillä kulkeva alakaappi (se on myös tällainen samanlainen Ikea kaappi) tehtiin tietenkin lähinnä työpisteen naamioimista varten, mutta nykyään sen sisällä matkustaa useimmissa jutuissa tarvittavat työvälineet; sakset, pihdit, liimat yms. Joskus tarvitsen niitä sohvan vieressä ja joskus pöydän ääressä, joten tämä kaappi seilailee pikkuruisessa tilassa milloin missäkin. Sen koti kuitenkin on sohvan vieressä olevassa nurkassa.
Tavarat eivät ole löytäneet vielä paikalleen ja toimistossa vallitsee hienoinen kaaos, mutta se nyt kuuluu elämään. Aikomukseni oli esitellä tämä uusi toimisto samaan tapaan kuin se edellinenkin, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että tilan edustuskelpoiseksi saaminen saattaa vähän kestää, koska siellä tehdään vimmatusti töitä ja aina on jossain joku vähän sinne päin. Tässä nyt tuli samalla kuitenkin vähän näytettyä minkälaiseen tilaan yritykseni muutti. Jossain sopivassa mutkassa kerron sitten toimiston vaiheista vähän enemmän..