Olen omalla tavallani perinteiden ystävä. Erityisesti tykkään asioista, jotka näyttää päälle päin perinteisiltä/tavanomaisilta, mutta kätkee sisäänsä jonkun uuden twistin. Perinteiden mukaisesti halusin jonkinlaisen morsiuskimpun.
Minä olen myös varautuja tyyppiä. Olen se ihminen, jonka käsilaukusta löytyy aina kaikkea, mitä ikinä voikaan ajatella edes tarvitsevansa. Tiesin, että tarvitsen häihini säilytystilaa monille henkilökohtaisille tavaroille. Puhelimelle, huulipunalle, nenäliinoille ja joillekin lääkkeillekin. Alunperin ajattelin, että taskut hääpuvussa riittäisi, mutta tulin pian toisiin ajatuksiin.
Olen ostanut aiemmin häitä varten valkoisen satiinilaukun, joka on yhden morsiamenkin käytössä ollut, mutta nyt meidän häiden aikaan kyseinen tuote oli jo aika ikävän näköinen.
Se oli tahrainen ja kellastunut. En usko, että olisin sitä saanut enää puhtaaksi, joten mietin värjääväni sen. Sitten totesin, että ei se ehkä ole enää muutenkaan minun tyyppiäni ja päätin hyödyntää siitä vain pelkän mekanismin.
Ensimmäisen kerran häitä suunnitellessani olin katsonut pyöreitä kimppuja vähän sillä silmällä. Nämä muistui heti mieleeni, kun purin laukkua mekanismi mielessäni. Kun laukun saumat ratkoi, se levisi sellaiseksi sienen lakin näköiseksi palloksi. Ja siitähän se ajatus taas lähti..Ehkä vähän laukallekin ja päätin tehdä laukku-kimpun.
Vähän erilaisia vaihtoehtoja päässäni pyörittelin, kun ei oikein löytynyt mitään vastaavaa tuotetta, josta päästä imemään ideoita. 😅 Lopulta päädyin liimaamaan laukun raadon avattavan styroks -pallon puolikkaiden päälle niin, että itse laukku jää niiden väliin. Sitten sudin akryylimaalia koko sotkun päälle, jotta pohja näyttäisi samanlaiselta kukkasieneltä, jota oikeissa kukka-asetelmissa käytetään.
Tämän jälkeen tökin kaikki teemaväriin sopivat keinokukat kotoa ja lähikaupoista tuohon päälle. En todellakaan osannut arvioda kuinka järkyttävä määrä näitä kukkia tarvittaisiin. Tilasin niitä lisää varmaan 3 kertaa.
Toinen mitä en oikein hahmottanut, oli tuotteen lopullinen koko. Siitä tuli mielestäni aivan valtava ja niinpä päätin vielä purkaa koko sotkun ja leikata pallosta palan pois.
Harmikseni minulta on kadonnut kaikki kuvat siitä isommasta versiosta valmiina. Puhelimen vaihdon myötä minulta on mystisesti hävinnyt kuvia pilvestä. Joskus ennenkin minulta on hävinnyt kuvia ja sitten ne yhtäkkiä on joskus vuosien päästä putkahtanut esiin. Ehkä nämäkin kaikki häävalmisteluihin liittyvät kuvat löytyy vielä joskus ja voin lisätä ne tänne.
Tuossa ylläolevassa kuvassa pallo roikkuu sen käsilaukun omasta ketjusta. Valmiiseen laitoin laukun kantokahvaksi yhden vyöksi tarkoitetun ketjun. Ihan vain siksi, että se näyttäisi kädessä nätimmältä, enemmän rannekorulta.
En ihan uskaltanut luottaa sen vyön kestävyyteen ja/tai siihen, että muistan siitä edes itse pitää kiinni, joten haluaisin laukkuun myös olkahihnan. En kuitenkaan halunnut, että se hihna erottuu häämekon päältä kovin selvästi, joten tein senkin niinikään vyöksi tarkoitetusta läpinäkyvästä remmistä.
Kultaisen soljen maalasin geeli- ja muilla kynsilakoilla sellaiseksi, että se häviää valkoisen mekon selkään paremmin.
Laukussa minulla oli huulipuna, henkilökohtaisia lääkkeitä, nenäliinoja ja kakkulapio. Sen lapion tarinan kerron joskus myöhemmin, mutta seuraavaksi voisin kertoa puvustani.